Espoon kotikaupunkipolut

 

28 kohdetta • 3,5 km • versio 2005 •• Kartta

Linkit päivitetty 6.2011

 

VALLIKALLIO

 

1 Läkkitori

Leppävaaran pohjoisen keskuksen tori sijaitsee historialliselta Kuninkaantieltä Bembölestä Helsinkiin poikenneen rantalenkin varrella. Espoon vilkkain tori rakennettiin nykymuotoonsa vuonna 1985. Alueen nimistö on johdettu Harakan työväenasutuksen ammattiperinteestä. Torilla myydään arkipäivisin kukkia, tuoretuotteita ja tekstiilejä. Toria reunustavat komeat pylväshaavat.

Läkkitorille kantautuu ympäröivien liikenneväylien melua ympäri vuorokauden 50–70 dB:n voimakkuudella.

Vallityömaiden aikaan 1915–17 torin paikalla oli hevoshaka, II maailmansodan vuosina helsinkiläistenkin perunapelto, 1940-luvulta leppävaaralaisten talkoilla rakentama urheilukenttä sitä reunustavine hopeapajukujineen.

Kauppakeskus Galleriassa on päivittäistavarakauppa ja 18 erikoisliikettä. www.kauppakeskusgalleria.fi


2 Leppävaaran raitti

Pohjois-Leppävaarassa on tiivis ja mittakaavaltaan miellyttävä, varsin yhtenäinen 1980-luvun kaupunkimiljöö. Sen runkona on puoli kilometriä pitkä Leppävaaran raitti, joka muodostaa luontevan yhteyden Leppävaaran keskustaan. Raitti on onnistunut esimerkki modernista jalankulkuympäristöstä, jonka varressa on sekä julkisia että kaupallisia palveluja. Niistä tunnetuin on  teatteriravintola Alberga, joka aloitti esitykset 1991. www.ravintolaalberga.fi

Leppävaara-seuran jo vuodesta 1992 järjestämillä Raittikarnevaaleilla syyskuun alussa raitti on parhaimmillaan.

www.raittikarnevaalit.fi

www.youtube.com/watch?v=gb7tFAW3rHw

Torin ja raitin painumat johtuvat maa-aineksesta, joka oli 2500 vuotta sitten vielä merenpohjaa.


3 Ylänteen huvila

Rakennuttaja kupariseppä Mauno Fredrik Hätinen ilmeisesti 1910-luvulla. Todennäköisesti Eliel Saarinen on suoraan tai välillisesti vaikuttanut rakennuksen kansallisromanttishenkiseen arkkitehtuuriin, sillä Hätisen liike suoritti Helsingin Rautatieaseman tornin kattamistyöt. Huvilan yksityiskohdat ovat poikkeuksellisen hyvin tehdyt ja erittäin koristeelliset. Ylänne näkyy parhaiten Kehä I:ltä ja ympäröivistä kerrostaloista. Jos tunnelisuunnitelmat toteutuvat, kehätieltä vapautuvalle alueelle rakentaminen tulee peittämään huvilan näkyvistä. Huvilassa toimii nykyään Rope-yhtiöt. www.rope.fi


4 Kehä I

Valmistui 1980. Suomen vilkkain tie: arkisin Pakilassa yli 100.000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tälläkin kohtaa yli 63.000. Liikenteen kasvavan tilantarpeen ja melun johdosta rakennetaan Postipuunmäkeen tunneli, johon liikenne piti ohjata viimeistään vuonna 2006. Kustannusten jaosta kaupungin ja valtion kesken päästiin kuitenkin sopuun vasta 2004, eikä lopullisia rahoituspäätöksiä ole vieläkään tehty. Tunnelin vapauttamalle vanhalle tieuralle rakennetaan aikanaan asuntoja ja toimistotilaa. www.tieh.fi

Arkadian mutkan kallioleikkauksessa on selvästi näkyvissä poimuttunut tumma vulkaaninen kivi ja punertava graniitti. Ne ovat noin 1900–1830 miljoonaa vuotta sitten kohonneen ns. svekofennisen vuorijonon juuria, jotka ovat esillä vuosimiljoonia kestäneen eroosion vuoksi.


5 Laturinkallio

Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa 27–29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän. Siihen kuuluvan Helsingin maa- ja merilinnoituksen valleja kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina 15.3.1917 tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja. Espoossa varustukset ulottuivat yhtenäisinä Westendistä Leppävaaraan.

Laturinkalliossa on tukikohtaan XXVIII kuuluvaa yhdys- ja taisteluhautaa, josta osa on viimeistelty betonoimalla tai harkkokivillä. Osa tulipesäkkeistä ja suojahuoneista on räjäytetty myöhemmin ratakiskoja poistettaessa, osa jäänyt rakentamisen alle. Polut ja silta rakennettiin 2003. Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto. Näköala. Opastaulu.

weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/valli.htm

www.novision.fi/viapori/avaus.htm


Laturinkalliolta on hieno näköala yli Leppävaaran. Kuva: Raimo Heino 2010



6 Vallikallio

Lähitienoon korkein kalliokumpare Porarinkadun pohjoispuolella kohoaa 50 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tukikohtaan XXVIII kuuluvat 14 suojarakennusta, yksi tykinalusta, kahdeksan tuliasemaa ja paikka neljän 229 mm:n mörssärin patterille. Rauhoitettu muinaismuisto. Presidentinlinnan matot tuotiin 1930-luvulla tuulettumaan näille kallioille. Näköala.


7 Vallikadun tammi

Yksi Espoon komeimmista tammista: Ympärysmitta yli 3 metriä, ikää yli 350 vuotta. Rauhoitettu 9.8.1956.


8 Kivilajikontakti

Kallioleikkaus paljastaa, miten vaalea, karkearakeinen pegmatiitti on tunkeutunut tummempaan, liuskeiseen granodioriittiin. Granodioriitissä on puolestaan näkyvissä tummia venyneitä juonia ja sulkeumia. Kohde edustaa noin 1800 miljoonaa vuotta sitten sulassa tilassa ja kymmenien kilometrien syvyydessä tapahtuneita geologisia prosesseja.


9 Valumuotti

Käytettiin tykinalustojen valamiseen Helsingin maa- ja merilinnoituksen rakentamisen yhteydessä. Nyt toimii kukkapenkkinä näköalapaikalla, jonka tosin alapuolelle rakennettu uusi kerrostalo peittää. Sireenipensas on vanhaa kantaa Harakan torpan pihasta.


10 Åbergin talo

Rakennusmestari Johan Henrik Malkin Helsingistä tuoduista purkuhirsistä noin 1911 rakentama, kookas paikallisen rakennushistorian kannalta arvokas rakennus. Ainoa säilynyt Bergansin palsta-alueen huvila 1910-luvulta. Aikanaan tavallisen tornin ja harvinaisen toisen kerroksen lasiverannan yhdistelmä on ollut erikoinen ratkaisu. Alun perin kaupunkikuvallisesti hallitsevalla paikalla pienen mäen juurella, mutta joutunut puristuksiin kerrostalojen keskelle. Vuodesta 1919 lähtien Helsingin rouvasväenyhdistys piti talossa lastenkotia, kunnes 1929 tontin osti Axel Herman Åberg. Näyttelijä Elli Tompuri asui talossa poikineen 1915–19. Leppävaara-seuran aloitteesta peruskorjattu, nykyisin kaupungin omistama Lasten talo.


11 Valon tammi

Tammi on istutettu Lintuvaarantien ja Veräjäkallionpolun välissä Valon talon pihaan 1920-luvulla. Se on kuin ihmeen kaupalla säilynyt Lintuvaarantien levennyksessä. Tontilla toimi aikoinaan Leppävaaran ensimmäinen elokuvateatteri, Kino Pirtti.


12 Harakan torppa

Harakka oli yksi Albergan kartanon kahdeksasta torpasta. 1860-luvun kartalla se on merkitty autioksi nimellä Gammelbacka. Myöhemmin Harakka tuli kuulumaan Albergasta 1911 erotettuun Leppävaaran kartanoon, jolloin siinä asui kartanon renkejä ja muonamiehiä. Torpan vaiheista tai siihen liitetystä Harakka-nimestä ei ole toistaiseksi löytynyt paljoa tietoa. Tästä huolimatta torppa antoi aikoinaan nimen koko alueelle. Pahamaineisena tunnetuksi tulleen Harakan nimi muutettiin 1960-luvun alussa Lintuvaaraksi. Torpan alue jäi Lintuvaarantien ja Harakantien risteysalueen levennyksen alle 1970-luvun alussa.


13 Hippos

Hippoksen talo valmistui 1987, suunnittelija K. A. Pinomaa. Suomen Hippos ry on suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö, johon kuuluu 127 jäsenyhteisöä. Taloon on sijoittunut myös Espoon kaupungin toimintoja ja yrityksiä. Päivittäin siellä työskentelee noin 160 henkeä. www.hippos.fi

Rakennuksen tontilla sijaitsi aikaisemmin Leppävaaran yhteiskoulun puinen, 1955 valmistunut rakennus, jossa myöhemmin toimi myös työväenopisto.


14 Leppävaaran kirkko

Valmistui 1979, suunnittelija Olli Kuusi. Käsinmuuratut punatiiliseinät ja bastionimuoto poikkesivat aikansa arkkitehtuurin valtavirrasta. Leppävaaran kirkko mäellään, suljettuine sisäpihoineen ja arkadeineen tuo mieleen vanhan luostarin. Vaikutusta vahvistavat tiilimuuratut seinät ja holvaukset. Leppävaaran seurakunta on perustettu 1.1.1964. Nykyään siinä on 27.000 jäsentä. www.leppavaaranseurakunta.fi


15 Veräjäkallio

on granodioriittia. Se tunkeutui kivisulana ympäröiviin muinaisen merenpohjan vulkaanisiin kiviin, jotka ovat nykyään gneissejä. Granodioriittissa nähdään tummia sulkeumia, joita se kaappasi mukaansa sivukivistä, sekä kiven pinnassa jäätikön uurteita. Kallion kupeessa on muinaisrantaterassi. Kalliolla kasvaa mäkitervakkoa, ahosuolaheinää, isomaksaruohoa, kultapiiskua ja pihlajaa, joka on muinaissuomalaisten pyhä puu.


16 Leppävaaran koulukeskus

Leppävaaran koulun vanhin osa valmistui 1939, suunnittelija Kaj Salenius. Rakennus edustaa tyylillisesti siirtymävaihetta klassismista funktionalismiin. Ikkunoiden kehykset, katon muoto ja yleinen symmetria ovat klassisia piirteitä kun taas porrashuoneen esittäminen julkisivussa suuren ikkunan avulla on funktionalismille ominaista liikkeen ja valon korostamista. Nykyisessä yläkoulussa on 300 oppilasta. Opetuksessa painottuvat liikunta sekä viestintä-, ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatus. www.espoo.fi/leppavaarankoulu

Veräjäpellon koulu valmistui 1967. Rakennus noudattaa aikansa suunnittelunormeja. Sen pihalla betoniin valettu Luna-koira katsoo kuuta. Patsas kunnostettiin kesäkuussa 2005. Noin 300 oppilaan alakoulu tarjoaa perinteistä hyvää perusopetusta. Siellä syntyi maailmankuulu Veräjäpellon kuoro, joka edelleen harjoittelee koulun tiloissa. Samalla paikalla oli aiemmin Leppävaaran kansakoulu, joka aloitti toimintansa nykyisellä Perkkaalla 1906. www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;11855;12723;12802

Veräjäpellon koulun yhteydessä toimivat myös Vallivaaran koulu, jossa noudatetaan mukautettua opetussuunnitelmaa, ja Veräjänkulman koulu, joka on valtion varoin rakennettu kuulovammaisten ja dysfaatikkojen erityiskoulu. Sen oppilaaksiottoalue on läntinen Uusimaa. Rakennus valmistui 1982, suunnittelija Espoon tekninen keskus/Tuula Jussila ja Rauno Uski. Huomaa reliefi julkisivussa.


17 Veräjäpellonkadun huvilat

Upeasti säilyneet huvilat ovat jäljellä 1910-luvulla rakennetusta huvilayhdyskunnasta. Huviloiden terassien rakentamisessa on käytetty muinaisrannan rantakiviä. Kadun toisella puolella kaupungin nuorisotila.


18 Kyyhkysmäen siirtolohkare

Kyyhkysmäki 18:n ja 20:n välissä on suuri siirtolohkare graniittigneissiä. Porausjäljistä päätellen se on räjäytyksen seurauksena haljennut ja siihen on muodostunut pieniä luolia. Siirtolohkare on ollut lasten leikkipaikka ainakin tämän vuosisadan alusta lähtien.


19 Albergan rautakaivos

Malmisuonen löysivät 1840-luvun alussa kaivosmiehet Josef Hammar ja Isak Sik. Alue kuului Albergan kartanoon. Kaivoksen malmin rautapitoisuus on 23–31 ‰. Sitä louhittiin vuosina 1844–51 yhteensä noin 120 tonnia kolmesta eri kaivoksesta, joista suurin on alaltaan 3 x 6 m ja syvyydeltään 4 m. Malmia kuljetettiin Tarvon lastauspaikalle, mutta sen myynnissä oli vaikeuksia heikon laadun vuoksi. Kaivos on muinaismuistolain suojaama, nykyisin veden täyttämä ja aidattu.

Lähistöltä on löydetty myös kivikautinen asuinpaikka.


20 Leppävaaran urheilupuisto

Kesäisin urheilupuistossa harrastetaan yleisurheilua, jalkapalloa, pesäpalloa, salibandya, katukorista, aerobicia, ultimatea ja tennistä. Puiston vieressä 4 km:n pururata. Espoon suurimmalla stadionilla on 2.800 katettua istumapaikkaa. Katsomorakennuksessa on kuntosali ja juoksusuora. Lisäksi urheilupuiston alueella toimii monipuolinen urheiluhalli ja uimahalli. Leppävaaran asukkaat ovat vuosikymmeniä odottaneet maauimalan sijoittamista puistoon.

Uimahallin aulassa on Olavi Valavuoren tiukan konstruktivistinen, punahehkuinen mosaiikkiteos Spektri vuodelta 1972.

Talvella urheilupuiston luonnonjäillä voi harrastaa luistelua, jääkiekkoa, kaukalopalloa tai vaikka luutapalloa. Pulkkamäkiä on useita. Puistosta pääsee hiihtämään Espoon kaupungin ylläpitämää päälatua länteen Karakallioon, pohjoiseen Vantaalle ja Helsinkiin tai Pitkäjärven kautta Luukkiin, tai etelään Tapiolaan, Keskuspuistoon ja sieltä aina Nuuksioon saakka. www.espoo.fi/liikuntapaikat


21 Leppävaaran lukio

Perustettu 1955 Leppävaaran yhteiskouluksi. Rakennus valmistui 1959. Nykyisessä runsaan 350 oppilaan liikuntapainotteisessa lukiossa on valittavana 19 liikuntakurssia. Lisäksi huippu-urheileva nuori voi harjoitella omaa lajiaan opiskelun ohella viisi tuntia viikossa. www.leppavaaranlukio.fi


22 Laurean kampus

Valmistui 1969–72 Espoon kauppakoulun, työväenopiston ja pääkirjaston käyttöön, suunnittelijat mm. Temppeliaukion kirkon arkkitehteina tunnetut Timo ja Tuomo Suomalainen. Kauppakoulun laajennus valmistui 2002, suunnittelija Timo Suomalainen. Osittain valkoinen lisärakennus kytkee kalliorinteeseen sulautuvan, maanläheisesti modernin kokonaisuuden Vanhan maantien toisen puolen rakennuksiin. Keskeiseltä sisäpihalta on pääsy eri tiloihin. Kirjaston saleista aukeaa näköaloja Monikonpuron laaksoon. Sen pääoven edessä on Erkki Kannoston Lampaankantaja vuodelta 1973.

Kampuksella on eri vaiheissa toiminut myös kasvatusneuvola, kauppaopisto, Liiketalousinstituutti ja Uudenmaan maakuntakirjasto. Kirjastot ovat sittemmin siirtyneet Selloon ja niiden rakennusta suunnitellaan nyt kelloseppäkoulun tiloiksi. Laajennuksen jälkeen kauppakoulun rakennus tuli kokonaan Laurea-ammattikorkeakoulun käyttöön. Opiskelijoita on 2350, joista 1900 opiskelee tradenomiksi ja 450 restonomi (amk):ksi. www.laurea.fi/fi/leppavaara/Sivut/default.aspx


23 Kilon krouvi

Krogenin mäellä on ollut Kilon kartanon krouvi ainakin jo 1704. Tässä kohtaa erosivat toisistaan Kuninkaantieltä Bembölestä Helsinkiin vievä haara ja sen suoraan peltojen poikki kulkeva talvitie. Kilon kartanon omistajan, sotakamreeri Johan Agricolan ehdotus perustaa kestikievari hyväksyttiin 1822. Tämä korvasi vanhemman Bembölen kestikievaripaikan ollen toinen Espoon kahdesta kestikievarista tuohon aikaan. 1830-luvun alussa kievari siirrettiin Gransinmäelle. Krogenin mäellä oli asuinrakennuksia vielä 1920. Nyt jäljellä rehevä kasvillisuus ja runsaasti rakennusten kivijalkoja. Krogenin lähellä Vanha maantie ylittää Monikonpuron pitkin osittain uusittua kiviholvisiltaa, joka mahdollisesti on peräisin 1930-luvulta. www.kuninkaantie.net


24 Gransinmäki

Omaleimainen, osin rappeutunut alue Kilon ja Bergansin tilojen rajalla. Kestikievarirakennus historiallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Erikoinen hirsinen lyhytnurkkainen; runko leveähkö ja huomattavan pitkä; tiilinen aumakatto, seinät pystylaudoitettu ja punamullattu. Gransinmäellä kestikievarin sijainti oli kuitenkin liian kaukana pääteiden risteyksestä, joten siirtyi takaisin Glimsiin 1891, jolloin rakennus muutettiin Kilon kartanon työläisasunnoiksi: pihalla pienehkö navetta, osin hirsinen ja osin kivinen.

Thorstorp on kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa leveä poikkisiipi. Valmistui syksyllä 1911, vuonna 1909 perustetun Hembygdens vänner i Alberga rf:n seurantaloksi Kilon kartanolta ostetulle tontille puuseppä Landenin suunnittelemana. Osa Kilon kartanon – Gransinmäen maisemakokonaisuutta ja historiallisesti tärkeä seurantalo. Rakennusaineina käytetty mm. purkutaloa Helsingistä. Toiminut pienten lasten kouluna (opettaja asui yläkerrassa), kirkkona ennen Leppävaaran kirkon (nyk. Perkkaan kappeli) valmistumista ja vuosina 1915–17 venäläisten sotilaiden käytössä. www.hva.fi/thorstorp


25 Evtek

Valmistui 1988, suunnittelija Hannu Jaakkola. Linnamaisen rakennuksen etupiha avautuu Vanhalle maantielle muodostaen yhtenäisen kampusalueen vastapäisen Laurean kanssa. Opetustilat ovat suljetumman sisäpihan ympärillä. Torniaihe toistuu erillisessä piharakennuksessa. Espoon–Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu perustettiin teknillisenä oppilaitoksena vuonna 1985 ja vakinaistettiin ammattikorkeakouluksi ensimmäisten joukossa 1996. Opiskelijoita on 1500. www.metropolia.fi/yhteystiedot/vanhan-maantien-toimipiste


26 Nupukivenkallio

Helsingin maa- ja merilinnoituksen tarkoitus oli suojata Pietaria saksalaisten mahdolliselta hyökkäykseltä. Suomen kansalaissodan ollessa lopuillaan saksalainen divisioona nousikin maihin Hangossa 3.4.1918 ja eteni kohti punaisten hallussa ollutta Helsinkiä. Sen kärki saapui 10.4. Kilon kartanon maastoon, punaisten ollessa vastassa Nupukivenkallion tukikohdassa XXIX.

Leppävaaran asemalla sovittiin tulitauosta, mutta se ei pitänyt ja saksalaiset jatkoivat hyökkäystä 11.4.1918 kello 16. Punaiset vetäytyivät Vallikallioon ja Puustellinmäkeen. Nyt saksalaiset lähtivät saartamaan rintamaa Ruukinrannan ja Harakan kautta, jolloin suuria tappioita kärsineet punaiset joukot hajaantuivat Helsingin suuntaan.
weegee.espoo.fi/museot/verkko/valli/vakay.htm

Tukikohta on rauhoitettu muinaismuisto. Kallion eteläpuolelta louhittiin mukulakiveä Helsingin Mannerheimintielle vuonna 1925. Näköalat etelään ja Postipuunmäkeen.


27 Leppävaaran VPK

Nykyinen paloasema valmistui 1989, suunnittelija arkkitehtitoimisto Pertti Neva. Vapaapalokunta on perustettu vuonna 1925. Sen lipun suunnitteli Akseli Gallen-Kallela. Hälytysosastossa on nykyään 45 henkeä ja nuoriso-osastossa 15. Palokunnalla on kalustonaan sammutusauto, säiliöauto, miehistönkuljetusauto ja jälkivahinkojen torjunta-auto sekä paloperävaunu. Kannatusyhdistys perustettiin VPK:n naisosastona vuonna 1927. Vakinaisen palokunnan reservinä on Espoossa kaikkiaan 9 sopimuspalokuntaa, joista Leppävaaran VPK:a pidetään vahvimpana. www.leppavaaranvpk.fi

Kuuden minuutin saapumisaikalupauksen pitämiseksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Espoon viides aluepaloasema on suunnitteilla VPK:n viereen.


28 Lähivakuutus-ryhmän talo

Valmistui 1991, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ruokosuo. Rakennus istuu maisemaansa onnistuneesti. Sen pääoven edessä on Kari Juvan kubistishenkinen pronssiveistos Lämmin sade vuodelta 1997. Säidenhaltija nojaa dynaamisesti ja optimistisesti hieman eteenpäin.

Vuonna 1770 kuningas Adolf Fredrik antoi pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta lain, josta paikallisen lähivakuutustoiminnan lasketaan alkaneen. Vuonna 1908 säädettiin paloapuyhdistysten jälleenvakuuttaminen pakolliseksi. Palo-, eläin- ja vahinkovakuutusyhdistysten jälleenvakuuttajat yhdistyivät 1983 Lähivakuutus-yhtiöksi. Ryhmään kuuluu 90 lähivakuutusyhdistystä ympäri maata. www.lahivakuutus.fi/FI/Lahivakuutus/Tietoalahivakuutuksesta/Sivut/default.aspx




SEURAAVA POLKU: ETELÄ-LEPPÄVAARA